Hae tästä blogista

torstai 25. helmikuuta 2016

Kaisa Liski/Merja Asikainen, Kiinteistökuningatar

Alalla itsekin työskennelleenä - luettavahan se tietenkin oli - se Kiinteistökuningattaresta kertova kirja.
Kirja oli omituinen yhdistelmä päähenkilöä loukanneiden ihmisten korostamista, elämäkerrallista osuutta (jota odotinkin) sekä amerikkailaistyylisiä "näin menestyt" -tyyppisiä nostoja. Teksti vilisi toistoja, kun luvun alussa oli sanottu jokin asia, se sanottiin muutaman rivin päästä hieman eri tavalla. Menestymisoppeja for dummies?

Se, mitä olisin odottanut, oli jäänyt kirjasta kokonaan pois. Ei ole asuntokauppaa, toimeksiantoa, saati kaupantekoa, johon ei jotain kummallisuuksia liittyisi. Uskon että niistä olisi ollut päähenkilöllä vaikka kuinka paljon kerrottavaa, asiakkaan luottamus toki edelleen säilyttäen. Mielestäni näistä olisi saanut hauskan lisän tarinaan, myös opiksi muillekin. Odotin myös että kirjassa olisi ollut asuntokauppalakiin liittyviä huomioita tai jopa neuvoja, mutta kirja oli haluttu näemmä pitää pehmopornon puolella.

Jep. Mitä kirjasta jäi mieleen...? Ainakin kahteen kertaan mainittu avoin työtarjous Hjallikselle ja että suurista puheista (pitkiin työpäiviin ja ahkerointiin viitaten) huolimatta kirjassa ei kerrottu yhdestäkään kiinteistönvälittäjän oikeasta työpäivästä.

Kaisa Liski/Merja Asikainen, Kiinteistökuningatar

2 kommenttia:

  1. Onpas omituinen kirja, jos nimi on Kiinteistökuningatar, eikä kerrota oikeasta työpäivästä yhtään.Hm
    Haluan kertoa yhden jutun, kun kerta olet alalla. Me etsittiin asuntoa ja löydettiin oikein kiva puutaloasunto, parhaiten rempattu niistä mitä katsottiin, mutta kiinteistömyyjä kertoi, että yläkerrassa oli ollut iso terraario 5-metriselle käärmeelle. Ja tulihan meille kiire pois sieltä asunnosta. Sen jälkeen ei käyty katsomassa yhtään puutaloa. Käärmekammo on pahasta.

    VastaaPoista